Monen ikääntyvän terveydenhuollon ammattilaisen ja muunkin laitoskurjuutta pelkäävän olen kuullut puhuvan ihan tosissaan jonkinlaisesta kommuuni- tai osuuskunta-asumisesta.
Iso kämppä, jossa jokaisella olisi siedettävä yksityisyys ja palvelut ostetaan porukalla ilman väliin tulevia hallintorahastajia.
Romantiikkaako vain, paluuta 60-luvun hippiaatteisiin?
Tuossahan olisi markkinarako -tuollaisen järjestäminen...Hym hym...
Niinköhän tuota kurmuutusta kestäisi tällainen pseudososiaalinen intropaatti, jolle metsä ja pimeys ovat arvoja sinänsä, sarkastisuus elämän suola, kyynisyys valon tuoja ja takkatuli nirvana?