Konsulttien kuulee joskus murisevan, vähän ennen kuin auton perävalot ovat hävinneet pimeyteen:

"...Jessus jos joutuisi samoja tyyppejä ja samoja tauteja ja vaivoja katsomaan vuodesta toiseen...."

Sehän on tämän homman suola. Päättymätön salkkarit, kotikatu, kauniit, rehvakkaat, uhkeat ja kuolleet. Koko ajan tulee uutta sukupolvea.

Erityisesti ikääntyvien, riutuvien, kääkähtäneiden,  hiipuvien ja dementoituvien, tietämättään tai tarkoituksella kuolemaa tekevien kollegoiden ja työtovereiden seuraaminen, tarkkailu ja observoinnin tulosten hyödyntäminen osana omaa urakehitystä ja sen suunnittelua antaa lisäarvon, jota konsultti ei saa.

Suolaa haavoihin sirottaa se viranhaltijan jokakesäinen ihmetys, miten isänmaa vuosi vuodelta raastaa yhä nuorempia lapsosia äidinrinnoiltaan ja lähettää sijaisiksi terveydenhoitoon, puhumaan aina vain käsittämättömämpiä hituaineista ja muista molekyyleistä. Kun kumminkin vain yhä oudompia klienttejä vastaan tulee.  Ei konsulttia riipaise, jos parhaan kaverin teinipoika jää tossumopolla rekan alle tai työtoveri kajahtaa New Age -uskoon, itujensyöntiin,  alaikäiseen pimuun, voittaa lotossa kaksi tonnia tai ostaa hometalon.

Virka on korttipakka, raamattuopisto ja pitkä marssi. Keisari on yksin ja virakamies on keisarin lakeija.  Byrokraatti luo paskaa, joka on vallan symboli. Vetää sen tuoksua sieraimiinsa: Aah! Ja hengitys on laakista raikas. Hallintoalamaisten kohtelua voi ja pitää järkeistää; sanoohan sen järkikin.

Ja kun on byrokraatin oma aika astua armon valkeuteen, hän voi huoletta siirtää laskujen hyväksyntäoikeudet seuraavalle lemmings-populaatiolle. Pirauttaa kyynel Kuntaliiton tammenlehvillä koristellun kultaisen ansiomerkin, ehkäpä ritarimitalin päälle, niistää kunnan viiriin ja panna läksiäisissään ranttaliksi kertoen miten 1972 autoklaavi lämmitettiin klapeilla ja kunnanjohtajalle annettiin sakinhivutus RUK:n majalla pikkujoulujen oheistapahtumana.

Nämä ovat ainoat asiat mitä virkamiehelle on jäänyt kohottavina elämyksinä mieleen. Virkamies muistaa myös mainita, että UKK:n käsi oli kostea sinä sumuisena aamuna, kun nykyinen talo vihittiin käyttöön.

Hae virkaa ihminen!