Terveydenhuollossa potilas tulee polille ja pyytää:
"Saisinko pätkän sitä sydäntutkimusmakkaraa?"

Nurisee ja valittaa kaupanhoitajalle lääniin, jos ei saa riittävästi, kun on terve.

Lääni kysyy viekkaasti "mistäs te tiesitte, että se on terve, jos ette antaneet sitä hyvää tutkimusmakkaraa? Sitäpaitsi tiedämme, että teillä olisi sitä kaapissa ollut aikamoinen lenkki."

Vastineessaan johtava lääkäri toteaa tutkimusmakkaraa annetun sellainen ohut siivu, joka näytti tilanteessa riittävän ja joka yleisen elämänkokemuksen ja kliinisen silmän perusteellä näytti

(mokomalle vinkujalle =tätä JL ei lausunnossaan sano suoraan. Viisasta, viisasta!!!)

riittävän. Lääni alistaa asian DEO:lle, jumalasta seuraavalle.

Terveydenhuollon osuuskauppojen keskusosuusliike DEO toteaa, että joskin kyseiselle asiakkaalle oli annettu siivu makkaraa, makkaranmittaaajien kolme asiantuntevaa makkaramikrometrin käyttäjää oli todennut siivun olleen eräältä kantilta 0,00365 mm liian ohut ja 12,977%jauhoinen, käsityksenään vastaisen varalle, että poliklinikalla olisi vastaavassa tilanteessa makkarasiivujen oltava 0,00365 mm paksumpia ja kohtuuden nimissä noin 11% vähemmän jauhoisia.

Kyseistä lauselmaa ei liitetä myyjän ansioluetteloon ja on tämä tieto lähetetty kirjattuna kirjeenä asianosaisille saantitodistuksin tänä hyvänä Jumalan vuonna 1807.