Monen ikääntyvän terveydenhuollon ammattilaisen ja muunkin laitoskurjuutta pelkäävän olen kuullut puhuvan ihan tosissaan jonkinlaisesta kommuuni- tai osuuskunta-asumisesta.

Iso kämppä, jossa jokaisella olisi siedettävä yksityisyys ja palvelut ostetaan porukalla ilman väliin tulevia hallintorahastajia.

Romantiikkaako vain, paluuta 60-luvun hippiaatteisiin?

Tuossahan olisi markkinarako -tuollaisen järjestäminen...Hym hym...

Niinköhän tuota kurmuutusta kestäisi tällainen pseudososiaalinen intropaatti, jolle metsä ja pimeys ovat arvoja sinänsä, sarkastisuus elämän suola, kyynisyys valon tuoja ja takkatuli nirvana?