Pelkästään rahanmeno ei riitä.
Inhimillinen kärsimys on asia sinänsä, samoin jyrkkä laskeutuminen ryhdikkäästä ja omanarvontuntoisesta kansalaisyhteiskunnasta polarisoituneeeen lamanjälkeiseen post-uuslibertaaniin uusnihilismiin, mahdollisesti fasismiin.
Tiedossa on populismia ja arvotyhjyyttä jo kolmannessa polvessa.