16455.jpg

 

Kai Hirvasnoro kertoo kiinnostavasti Unto Monosen ja Harri Kumpulaisen ystävyydestä. 

Rabelais  loi hahmonsa 1534 . Gargantua  oli (Suurahmatti) "aux buveurs très illustres". 
(Grandgousierin ja Gargamellen poika huusi syntyessään "A boire, à boire". 5 vuotta Gargantua nukkui, söi ja joi. Sukujuuret selvitetään,  samoin titaanit ja jättiläiset. Gargantua oli Gallian Herkules, jonka voima muuntui fyysisestä kielelliseksi.

Gargantua pääsee pakoon mestarisofisteja ja voittaa anatomisverisissä taisteluissa tyranni Picrocholen (Kaarle V) neuvonantajineen, joita oli mm. Merdaille.)

Harri Kumpulainen 1967:
Ystäväni Gargantua

Oi Gargantua, ystäväni Gargantua
Rabelais´n kuppatautiset, vesipäät,sankkerin vaivaamat,Suuri Gargantua,vähämieliset, vaivaiset nuijat joka puolelta:


ystäväni, satu teille on kaunis ja hentomielinen.
Ystäväni, oi Suuri ja vahva Gargantua, rakastettuni, Sanasi on minulle jalkaini lamppu.Oi Gargantua, pyllynpyyhkimiskeinosi on mainio,oi Gargantua, kalukukkarosi on maailman mahtavin.Oi Gargantua, mistä otat paremman palvelijan kuin minä?


Oi Suuri Gargantua, sinun jalkojesi juuressa tahdon istua, kuunnella jylisevää ääntäsi, heikkomielistä nauruasi. Tahdon ihailla sontaista partaasi.
Gargantua, Gargantua, Gargantua, Gargantua!


Hiljaa noutaisin lisää viiniä,hiljaa varjelisin öljylamppuja,hiljaa sytyttäisin piippusi.
Gargantua, Gargantua, Gargantua.Voisimme lukea yhdessä Hourupää Ginsbergin runoja, laulaa.
Niin, Gargantua,miksi sinä et enää välitä?