Työyhteisöt syntyvät, konttaavat, ryömivät, oppivat kävelemään ja kurluttamaan, erittämään, pulputtamaan puhetta, jokeltelemaan ja söpöttämään. Oppivat kurituksen ja pajatuksen jälkeen sisäsiisteiksi ja lopettavat tuhrimisen ja omiin nurkkiin kuseskelemisen, oppivat syömään heittämättä puuroa, velliä, siskoa, siskonmakkaraa tai veljeä seinään ja oppivat tapellessaan olemaan loukkaamatta toisiaan liian väkivaltaisesti, tuskallisesti tai yhteyden katkaisevasti, kuolettavasti tai uhoavan unohtumattomasti, tuhoavan luonnehtimattomasti.

 

Opitaan korvien, nännien ja silmien puhkomisen sijasta antamaan litsareita ja käyttämään survovan, lävistävän, murskaavan tai jauhavan astalon sijasta kämmenpuolta, puolikämmentä, kämmenlyöntiä, desimaalilyöntiä, avokämmentä tai miltei kohti koht'sillään huiskaisua siis sinnepäin ja varjonyrkkejä ja jopa naurun taikaa, virnuilua tai tekovakavuutta, jota sanotaan hirsipuuhuumoriksi köytetyn miehen talossa. 

 

Käytetään verbaaliseen teloitukseen kovaäänisen meuhkaamisen, killeröinnin, mentoroinnin, rementämisen ja haukahtelevan kommunikaation alasajoa, pehmeiden sarkastis-lyyristen ilmaisujen runollisuutta ja kielen piiskamaisia, limaisia siimamaisia ja nirhaavia osia katkovien ja kuristavien sijaan. Opitaan siis eräänlaista yhteisöllisyyttä ja tahtoa pysyä hengissä.

 

Latenssi-ikäisinä opitaan yhdessä innostumaan teoreettisen hölynpölyn myrkyllisistä kuona-aineista, niiden uuttamisesta ja käytön ja käytännön harjoitteista. Opitaan taivas, ekstaasi, ekstaasin peitto ja tutun naton sisäänotto ja ulosheitto. Opitaan turhuuksien turhuus, kirkkouskovaisuus tieteessä, eklektisyyden harhainen omistaminen ja lopulta kolhiutuneiden työkalujen rasvaus ja huolto aselevon aikana. Että on raha.

 

 

Kun työ ja sen haasteet tulevat yöllä kuin kuun valo, opitaan soveltamaan heijastavia linssejä sekä katsomaan työn sisään yhä syvemmälle sen pyörryttävään kosmisen sumun täyttämään todellisuuteen, jossa tosi on totta eikä simulaatiota, tuska elävää, murhe kuollutta, suhteet suhteellisia ja aika ikuista, elävää ja sykkivää, loppuvaa, lopullisesti. Muka. 

 

Murkkuna syntyy seksin kierresumu. Syödään kuormasta, juhlitaan, rillutellaan ja ellun kana on tuttu sana. Moni myy ja juo maansa. Vaietaan. Syntyy murhaajia.

 

Ja kun vuodet kuluvat. Ja kun vuodet kuluvat.  Kun vuodet.

 

Keski-ikäisen työpaikan peili on ulkopuolinen. Kun naaraat ja uroot on pantu, lapset menneet lukioon, syntynyt lapsenlapsia  riidat ovat kypsyneet ystävyydeksi tai lähtöpasseiksi, sioiksi pilttuisiinsa  ja emakoiksi femakkoloihin, radioon tai töllöön, julkisuuteen tai eriöihin lähiöihin. Työtä on takana liki naisellisen naisen tai miehellisen miehen ikä.

Vanhimmat horisevat eläkkeestä. Kuormia on tehty ja kannettu, unohdettu ja haudattu, kirottu, veisattu ja laulettu.

 

Kun opiskelija tulee yhteisöön, hän on pudokas,ehdokas, epeli, peli, peili ja mahdollisuus. Suhtautuminen nuoreen ja oppijaan on työpaikan laadun tae. Jos hän kokee tulevansa uunotetuksi, unohdetuksi tai mobatuksi pienestä pitäen, on syytä vaihtaa firmaa, purra kiveä ja kirota jumalat.

 

Itse pidän -nykyisessä hallinnollisessa kuolemanpaikaikassani tässä ravissa opiskelijaa totuuden puhujana, jonka muistamme keisarien triumfeista "Muista..."

 

Jos ulkoatulleet, sijaiset, lääkäri-, hoitaja- tai lähihoitajaopiskelijat antavat hyvää palautetta työryhmälle, ei kaikki voi olla aivan väärin täällä. 

 

Tässä saavissa, jossa kukin päitämme piilottelemme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

>>>>>>>Hummm!!!>>>>>>>

 

 

Mikä tuo oli…?

 

Se oli VIIKATE.