<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

 

Kun julkaisun nimi on "Vaihtoehtolääkinnän oikeutus-  Diskurssianalyyttinen tutkimus vaihtoehtolääkintään  kohdistuvasta argumentaatiosta Suomessa" ja kyseessä on teologiseen tiedekuntaan tehty uskontotieteen pro gradu –tutkielma,  kulmakarva epäilemättä hiukan värähtää.

 

Luettuani työn, olin havaitsevinani tekijän olevan vilpittömällä mielellä liikkeellä.

Seuraavat diskurssit on analysoitu kohtalaisen hyvin lähteitä esitellen:

 -tieteellisyys

-vaarallisuus

-tehokkuus

-kaupallisuus

-huijausaspekti

-kokonaisvaltaisuus

-ennaltaehkäisy

-sairauden syiden hoito

-luonnollisuus

-usko

 

Tutkijan position vaikeus ilmenee seuraavasta lainauksesta:

"Vaihtoehtolääkintää tutkinut Tuula Vaskilampi on osuvasti sanonut vaihtoehtoisen terveydenhuollon kuvauksen ja analyysin edellyttävän paradoksaalisesti tutkimusalueen läheistä

tuntemusta ja arviointia etäisen välimatkan päästä."  

 

Oman roolinsa gradun tekijä Jenni Ryyppö näkee neutraaliksi ja ymmärtämään pyrkiväksi. Lopun hurskas toivomus jatkotutkimuksen tarpeellisuudesta on tutun kuuloinen…

Suosittelen ennakkoluulotonta tutustumista tähän uskomushoidon kannattajien ja "lääkäreiden" (joilla tarkoitetaan ns. koululääketieteen edustajia)  keskustelun ja kinastelun virkistävän tervepäiseen selvittelyyn.