On ollut aika, jolloin hra K:lla on ollut ystävä. Ystävä oli hyvätapainen, hintelä mies, joka harvoin puhui mitään. Sitä enemmän hän käytöksellään osoitti myötätuntoa ja välittämistä.

 

Kun herra K. tanssii ystävänsä kanssa poskivalssia tunturihotellin ravintolan parketilla työpaikan, työvoimatoimiston ja Kelan naiset laulavat karaokena Vysotskin kappaletta ”Mistä tunnet sä ystävän”.

 

Ollaan kuntoutusseminaarissa, jossa kansanedustaja Ilkka Taipale on päivällä kertonut, miten metsien miehet saadaan eläkkeelle. Työtä se vaatii. Paikalliset poromiehet katselevat kohtausta alta kulmien. Valokuvassa se näyttää hassulta. Yhden miehen silmistä näkyy punaheijaste, mikä saa hänet näyttämään itseltään pirulta.

 

Kun ystävä putosi kohtalokkain seurauksin talonsa katolta, herra K. pohdiskeli elämän katoavaisuutta; miten olemme kuin kuiva lehti tuulessa tai ruoho, jonka vihuri taivuttaa.

 

Cecil Frances Alexanderin 1848 laatima virsi 78 alkaa:

 

Vieraalla maalla kaukana

on kumpu kivinen.

Sen koloon kerran iskettiin

puu ristin muotoinen..

 

Herra k. muistaa, kuinka pikkupoikana tukka pystyssä luki laitosta kirjasta Raamatunhistorian kertomuksia kuvitettuna. Albrecht Dürerin kuvituksesta jäivät mieleen erityisesti piirrokset P. Sebastian puuhun sidottuna, Kristusta pilkataan ja miten Simson painii leijonien kanssa.

 

Julma ja väkivaltainen uskonto, voisi joku ajatella. Toisaalta aika on väkivaltaista ja keskiajan taitelijoiden helvettinäyt ovat samanlaista väkivaltaviihdettä kuin television esittämät sarjat vainajan suolien perkaamisesta patologin pöydällä. Keskiajan kuvat sisältävät myös paljon pornoa, jonka opetus peruskouluissa on korvannut vanhanaikaisen terveysopin.

 

Poliisikoira on ihmisen paras ystävä. Hän on Systeemin hyväksikäyttämä pienipalkkainen pätkätyöläinen, prekariaatin jäsen, usein järjestäytymätön toimihenkilö, jonka tottelevaisuuskoulutus on samaa tasoa kuin muillakin julkisen sektorin nöyrillä lakeijoilla. Monesti poliisikoiran nimi on karkeita kerakkeita ja vahvoja äänteitä sisältävä kuten Karo, Turo tai  Taro.

 

Ei puhettakaan, että poliisikoira voisi olla Musti, Hauva tai Pikku Mössykkä. Kun työt on tehty, Karo saa makupalan ja pääsee lepäilemään Maijan takaosaan lämpimälle fleesehuovale, joka haisee Isännälle.   

 

Näinä Lopun aikoina, kun talouden tulvavesi pakenee ulapalle kuin Punainen meri jakautuessaan Mooseksen johdattaessa kansaansa pyhään maahan ja sittemmin hukuttaessa faaraon eli markkinan sotajoukot alleen, epätodennäköinenkin ystävä on arvokas.

 

Se voi olla poliisikoira, lehtimyyjä, puhelinseksityöläinen tai myöhempien aikojen futurologiaan perehtynyt dosentti, jonka erityisosaamissegmenttiin kuuluu epätodennäköisten asioiden ennustaminen peliteorian pohjalta tai porttiteorian kritiikki sponsorina toimivan kannabisyhtiön diskurssianalyysin pohjalta.

 

 

 

Valokuvassa Karo näyttää hymyilevän.

  

Hanki sinäkin ystävä. Laillistetaan kannabis ja suljetaan mielisairaalat. Sitten emme enää erotu toisistamme. Ainoat stigman kantajat olisivat täysraittiit ja terveet, mutta se on niille ihan oikein.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pakinaperjantai: Valokuvassa