"Odottamatta kutsui Molotov minut luokseen Kremliin kello 5:ksi.

---Nikkeliasian jälkeen Mol(otov) otti esille sotakirjallisuuden, josta jo Vishinskioli puhunut. Molotov oli kovin vihainen. Hänen pöydällään oli useita suomenkielisiä sotakirjoja, joita näytti minulle. Niiden joukossa oli: "Suomussalmen sotatanterilla" Onttoni Miihkalin ja Talaskivi '? ?', jonka kannessa oli räikeä kuva. Pitkä keskustelu ja kiivas, niin että Hynninen sanoi ainoastaan kuuluneen odotushuoneeseen, vaikka sanoi ei ymmärtänyt (sanoja). (Toinen ovista ei ollut kiinni.) Minä vakuutin, että Suomessa ei agiteerata Neuvostoliittoa vastaan, eikä lietsota vihaa, mutta Molotov osotti kirjojaan ja sanoi:"Tämä osottaa toista. Suomen hallitus kyllä puhuu hyvistä suhteista, mutta teot osottavat toista. Minä sanoin mm., että olen kuullut meidän sotilasasiamiehiltämme, että myös täällä on julkaistu kirjoja viime sodasta, vaikka en tuntenut, mitä ne sisältävät. Molotov vastasi, että Neuvostoliitossa ei julkaista tällaisia kirjoja eikä lietsota vihaa Suomea vastaan."

Kai Ekholm, FT, professori, Helsingin yliopiston kirjaston – Suomen kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm on julkaissut mm. kirjasensuuria käsittelevät teokset Kielletyt kirjat (1989), KIELLETYT (toim., 1990), Kielletyt kirjat (1996, uudistettu painos, Eduskunnan kirjasto), 200-sivuisen suositun Kielletyt kirjat -internet-version (1997–) sekä väitöskirjan Kielletyt kirjat 1944–46 (Oulun yliopisto 2000). Lisäksi julkaisuihin kuuluu lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia artikkeleita, hakuteosartikkeleita, puheita, tieteellisiä esitelmiä ja konferenssipapereita (mm. Kongressin kirjasto). <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Seuraavassa on kiintoisa katkelma suomalaisen kirjallisuuden sensuurin historiaa. Ajankuvaa siitä, mitä kaikkea Neuvostoliiton ja Suomen välillä tapahtui sodan aikana ja jälkeen. Lagus ja Lehväslaiho ovat siellä mukana.